LIPIDI

Olin monta vuotta jo haaveillut vaihtoon lähtemisestä ja noin vuosi sitten päätin aloittaa hakuprosessin Erasmus vaihto-ohjelmaan. Alusta saakka oli selvää, että jos lähden, niin haluan lähteä Ranskaan. Päätös vaihtoon lähtemisestä muodostui neljän opiskeluvuoden aikana ja tämä oli oikeastaan viimeinen tilaisuus lähteä ennen valmistumista. Jo hakuprosessin aikana ja lähdön häämöttäessä jännitti todella paljon ja puoli vuotta, minkä olin vaihdossa, tuntui etukäteen todella pitkältä ajalta. Mutta kesäkuun lopulla Suomeen palattuani en voi muuta kuin suositella vaihtoon lähtöä. Puolivuotta vaihdossa, Etelä-Ranskassa, oli yksi parhaimpia kokemuksiani ja niin kuin kaikki sanovat, aika oikeasti menee todella nopeasti, liian nopeasti. Päätarkoituksena halusin oppia Ranskan kielen ja parhaiten sen oppiikin olemalla maassa, missä joutuu käyttämään kyseistä kieltä ja jossa sitä kuulee. Huomasin kuitenkin kielen oppimisen, etenkin ranskan, olevan hidasta ja pitkäjänteistä puuhaa. Ja kun oli kotiinpaluun aika, tuntui, että oppimisprosessi jäi kesken, joten siinä mielessä vuosi ei olisi ollut pahitteeksi. Lähdin kohti Montpellieriä 15. tammikuuta ja Suomeen palasin kesäkuun lopussa. Koulu missä opiskelin, oli Montpellier SupAgro ja se on niin kutsuttu ”Grand école”, mikä on Ranskassa korkeampi tasoisempi kuin yliopistot. Sen takia myös vaatimukset koulussa olivat korkeammat. Koulussa luennoilla oli läsnäolopakko ja joka päivä koulua oli 9.00-17.00. Tosin tuohon väliin sisältyi kahden tunnin lounastauko. Koulupäivän lisäksi oli myös ryhmätöiden tekoa, mitä ranskalaiset rakastavat. Välillä tuntui, että koulua on liikaa, eikä jaksa enää keskittyä vieraalla kielellä pidettävillä luennoilla, mutta toki sillä oli hyvät puolensakin, koska silloin oli kuunneltava ja yritettävä puhua itsekin ranskaa.

Parhaimmat kokemukset ja muistot syntyivät tutustumalla uusiin ihmisiin, eri maista, ilman ennakkoasenteita. Erasmus elämä sisältää paljon unohtumattomia kokemuksia, uusia ystäviä ja tietenkin paljon juhlia ja matkustelua. Kaikki on toki itsestään kiinni, millaisen vaihtoajan haluaa luoda! Kova paikka on myös kotiinpaluu ja hyvästien jättäminen. Toivon jokaisen kokevan yhtä ikimuistoisen vaihtoajan, kuin mitä itse sain kokea kevään aikana Montpellierissä! Nyt ei muuta kuin vaihtoprosessi vireille, kuka sitä vähänkin vielä epäröi.

Julia Laaksonen